maanantai 28. marraskuuta 2011

28/11/2011 Paluu sorvin ääreen


Kuten aamulla olosta saattoi jo ounastella, niin lauantaina alkanut tukkoisuus kehittyi kuumeiluksi ja lihassäryksi aamupäivän aikana. Olo ei ollut kukkea, mutta koska kyseessä oli arkistomatkani toiseksi viimeinen työpäivä, en voinut antaa itseni valua sängynpohjalle, vaan matkasin kohti arkistoja. Aamukävely Linnavuorelle ja Ulkoasiainministeriön arkistoon teki mielelle hyvää, sillä sillalla oli hiljaista ja muutenkin oli tulossa ihan kaunis päivä. Mäelle noustessa kyllä tosin huomasi, että jalat menevät vähästä hapoille ja hyvää ei heiluisi.

Nopea pikakäynti UM:n arkistolla: kaksi kansiollista materiaalista, joista otin kuriositeetinomaisesti muutaman valokuvan. Mitään asiaa ei niissä oikeastaan ollut. Lähdin jo kymmeneltä pois ja kohti Kansallisarkistoa, missä minua odotti kunnon Nansenin-komitean ja Tšekkoslovakian Kansainliiton välistä kirjeenvaihtoa vuosilta 1921-.1924, Ulkoasianministeriön perustaman Pysyvän ministerineuvoston kokouspöytäkirjoja sen ensimmäisistä kokouksista vuodelta 1921 ja muuta MZV-RPA-kamaa yhteensä yhdentoista kansiollisen verran.

Kuumeilusta ja vinhasta hartiakivusta huolimatta, tämä arkistopäivä muodostui ehkä matkan antoisammaksi. Varmistui, että Venäjälle ruoka-apua toimittaneen Nansenin-komitean perustaminen oli seurausta Tšekkoslovakian Ulkoasianministeriön  aktiivisuudesta asian kanssa. Alkaa myös piirtyä kuva siitä, miksi suomalaiset eivät olleet mukana tässä Kansainliiton ja Kv. Punaisen Ristin komiteassa, mutta siitä sitten lisää tuonnempana, kun olen päässyt suomalaisten aineistojen pariin takaisin. Edelleen vahvistuu myös käsitys siitä, että ruoka-avun (ja altruististen motiivien) taustalla oli vahvasti myös kaupallisten etujen tavoittelu Neuvosto-Venäjällä - niin suomalaisten kuin tšekkoslovakialaistenkin.

Ruská pomocná akcea (suurin piirtein: Venäläisten [nälkäänäkevien] avustushanke), on Tšekissä tutkittu viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana erittäin paljon, mutta tutkimus on keskittynyt lähinnä Tšekkoslovakian ulkoasiainministeriön toimiin maassa ollutta Rajantakaisen Venäjän venäläisemigraatiota kohtaan, jonka toimintaa se tuki niin koulutuksen, kasvatuksen kuin kulttuurinkin saroilla koko sotienvälisen aikakauden. Mielenkiintoista tutkimusta sinänsä, kaikki tyyni, mutta oma tutkimukseni lokalisoituu pikemminkin RPAn toisen haaran, eli äiti-Venäjälle annetun avustustoiminnan suuntaan, eli siihen toimintaan mitä myös Suomen Yliopistollinen Avustuskomitea tarjosi pietarilaisille oppineille vuodesta 1921 vuoteen 1925. Tähän RPAn haaraan liittyvät verkostot alkavat tältä osin pikkuhiljaa tulla esiin ja näyttää siltä, että väitöskirjan materiaalit alkavat hyvinkin olla hyppysissä, mutta ihan sitä kaikki-asiat-yhteen-niveltävää-materiaalia ei ole vielä löytänyt. Ja minusta alkaa tuntua, että myös väitöskirjan rajaukselle ja kysymyksille on ennen pitkää tehtävä joitain korjauksia. Katsotaan kuitenkin vielä hetki, minne ja miten tarkennetaan katsetta…

Kansallisarkistolla lopetin puuhastelun vajaata puoli viisi. Sain nopean bussiyhteyden metroasemalle, josta siirryin maanalaisella kohti keskustaa ja Slovankaa, missä minulla oli aika liuta kopiointitehtäviä edessä. Sain haalittua jotain sellaista matskua, mitä KK:n Slavicassa ei ole ja mitä en voi (tai halua) ostaa eLibrary.ru:sta. Nyt kun olen päässyt ruokittuna kotiin ja vajoamassa särkylääkkeiden vaikutuksesta uneen, en oikeastaan kaipaa muuta kuin omaa sänkyä ja kivuttomia jäseniä.

Ei kommentteja: