maanantai 12. maaliskuuta 2012

12/03 Kansainliiton arkistossa

Torstaisen Bernin-matkan jälkeen tieni vei Kansainliiton arkistoa kohti, joka sijaitsee YK:n kirjaston ja arkiston yhteydessä Kansakuntien palatsissa, sen B-rakennuksessa. Kompleksi sinänsä on jo vierailemisen arvoinen laitos, mutta itselläni ajatukset ovat olleet ennen kaikkea arkiston suunnalla.


Kansainliiton arkiston nk. Nansenin-kokoelmat (Fonds mixte des réfugiés) ovat väitöskirjatutkimukseni kannalta mielenkiintoinen osa, jonka aivan täysin tarkasta sijoittumisesta oman työni viitekehykseen minulla ei ennen tätä matkaa ollut ihan tarkkaa käsitystä. Ja hyvinkin voi olla ettei matkan jälkeenkään ole varmuutta mitä tämän aineiston kanssa teen. Joka tapauksessa tarkoitus on ollut tutkia Kansainliiton pakolaisasioiden päävaltuutetun (pakolaiskomissaari) Fridtjof Nansenin toiminnan rajapintoja venäläisten tiedemiesten avustamiseen. Tämä voi tuntua äkkiseltää kaukaa haetulta, mutta mielestäni pakolaisasioiden järjestämisessä (venäläisten pakolaisten auttaminen) ja Venäjän nälänhätä 1920-1922 ovat saman asian eri aspekteja, joiden itse asiassa hieman odotankin hitsautuvan sitten aikanaan narratiivissa yhteen juovaan juuri Kansainliiton aineistojen avulla.

Toistaiseksi olen päässyt lukemaan mainitsemiini pakolaisasioihin liittyviä aineistoja kahden päivän ajan. Perjantaina aamupäivällä keskityin asiakirja-aineistoihin joka oli otsikoitu otsakkeella "Famine in Russia" ja sittemmin olen lukenut "Russian regufees" nimekkeen alla koottua aineistoa. Kummatkin kokoelmat sisältävät kirjeenvaihtoa pakolaiskomissaarin (hänen toimistonsa) ja eri maiden hallitusten sekä nk. Sekakomitean (Kansainliitto ja Kv. PR) jäsenten kanssa. Erityisen mielenkiintoista on ollut lukea Tsekkoslovakian Action russe -politiikkaan liittyvää aineistoa, jonka kautta olen voinut taas muodostaa hieman argumentointia tuon Tsekkoslovakian oman pakolaispolitiikan tavoitteista ja sen toteuttamisesta. Aika hyvin alkaa muodostua nyt tästä askareesta kokonaiskuva, kun olen voinut verrata sitä marraskuussa Prahassa keräämääni Tsekkoslovakian ulkoasiainministeriön materiaaliin. Kuva siis täydentyy ja antaa mahdollisuuksia sanoa jotain, ei vain olettaa jotain.

Matkaa on kuitenkin jäljellä enää yhden työpäivän verran. Huomenna aion lukea Kansainliiton toisen (2.) yleiskokouksen (Assembly) aineistoja. Tuolloin venäläisten pakolaisten avustamisesta päätettiin ja olipa tuolloin mukana ensimmäistä kertaa se Ahvenanmaalla Kansainliittoa kiusannut Suomikin. Siihen keskusteluun minulla ei ole mitään annettavaa ja sen myötä erittäin vähän mielenkiintoakin, mutta jospa yleiskokouksen Venäjän nälänhätää käsitelleen alakomitean keskusteluista ilmenisi jotain mitä voisi hyödyntää omassa tutkimuksessa, laajentaen edelleenkin vahvistuvaa kuvaa myös venäläisten tiedemiesten avustamisesta.

***

Seuraavassa sekalainen kooste näppäämistäni kuvista pisin ja poikin palatsia ja sen puutarhaa. Ps. olisin halunnut liittää tähän myös linkin Lapinlahden lintujen puoli-legendaariseen parodiaan YK:sta, jossa pari muusikkoa soittaa nokkahuilulla jotain sävelmää nimeltä YK:hon. Jos joku löytää tai uploadaa sen, niin ilmoittakoon minulle asiantilasta.






Ulkoa






Tummat sävyt A-rakennuksen pitkästä 3. kerroksen aulasta, joka tuo mieleen Adolf Loosin funkkismaailman; vaalemman vihreät sävyt kirjasto-ja arkistosiivestä, eli B-rakennuksesta








Talossa on todella paljon erilaista kulttuuritoimintaa ja runsaasti vaihtuvia näyttelyiä, joista yksi esitteli Václav Havelin elämäntyötä, toinen Kansainliiton aseistariisumisagendaa ja kolmas afrikkalaisten naisten asemaa yhteiskunnassa. Ja paljon jäi vielä näkemättä. Juuri oli mennyt ohitse myös Kansainliiton arkiston näyttely "The Åland Island", mutta sen sijaan Kansainliiton ensimmäisestä sovittelupäätöksestä kertova taulu löytyi E-siiven käytäviltä.

torstai 8. maaliskuuta 2012

08/03 Käynti BAR/AFS/AFS/AFS/SFA:ssa


Hostellin verkkoyhteys on sen verran epävarma ja hidas, että tältä matkalta ei taida paljoa syntyä kirjoittelua tälle foorumille ja sitäkin vähemmän kuvia kuonolampaista, lehmänkelloista, fonduepadoista jne.

Stereotypiat Sveitsistä saivat katetta ensimmäisenä oikeana työpäivänä, kun tulin matkanneeksi Genevestä Berniin vieraakseni Sveitsin (valaliiton) arkistossa, tehtäviltään siis jokseenkin Kansallisarkistoa vastaavassa puljussa. Jo edellisessä postissa hieman ennakoin sitä, mitä minä siellä oikein tulisin tekemään ja tämänpäiväinen antoi ennakko-odotuksille jonkinlaisia vastauksia, joskaan ne eivät vahvistaneet niitä. Comité Universitaire Suissen aineisto tässä arkistossa oli kovin kovin pieni, joten kysymys kuuluu kaikille sveitsiläisiä arkistoja läpikotaisin kolunneille: mihin arkistoon tässä maassa on yhdistysten aineisto deponoitu?


Ei tullut kysyneeksi, miten arkiston väki itse haluaisi heidän arkistotunnuksena lähdeluetteloon, alaviitteeseen. Mahdollisuuksia näyttää olevan monia.

Siltikin, vaikka Sveitsin Yliopistollisen (Avustus-)Komitean arkisto oli kooltaan aika suppea, niin se pystyi antamaan muutamia vastauksia pyörittelemiini ennakkokäsityksiini: Comité Universitaire Suissea käytännössä hallinnut Secrusse oli mukana rahan vuoksi, koska Venäjän markkinat olivat valtavat ja kovin kovin avoimet vuonna 1921. Tämä antaisi aihetta sanoa, että sveitsiläisellä avustuskomitealla oli taskussaan myös muita kuin filantrooppisia tavoitteita venäläisten tiedemiesten auttamisen suhteen. Ja paljastui myös, että herra Haut-Commissaire F. Nansen ei todellakaan pitänyt tällaisesta kaupallisten etujen ajamisesta filantrooppisten hankkeiden suojissa. Lisäksi, tämä Kansainliiton rooli ja asema suhteessa SYAan tulee kokoajan mielenkiintoisemmaksi, mutta tähän asetelmaan palataan huomenna, kun menen asioimaan Yhdistyneiden Kansakuntien (ml. Kansainliiton) arkistoon ja pääsen katsomaan omin silmin – sillä vasta silloin uskoo, sanoi Kafka.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

07/03 Geneve-Bern, 7.-14. maaliskuuta 2012

Sveitsin-matkalla (7.-14.maaliskuuta) olen ehkä hieman sattumankin kautta. Hakiessani viime syksynä matka-apurahaa tutkimuksiani varten, en tiennyt tarkkaan mihin suuntaan työni liikkuisi ja millä ehdoilla. Tuolloin ajattelin, että suomalaisten slavistien tieteen ja politiikan verkostoja voidaan tutkia ainakin tarkastelemalla Suomen toimintaa Kansainliitossa ja Kansainvälisessä Punaisessa Ristissä, koska tiesin suomalaisten vieneen näihin toimijoihin sanaa venäläisten tiedemiesten hädänalaisesta tilasta jo maalis-huhtikuussa 1921, eli siis jopa aikaisemmin kuin Suomen Yliopistollinen Avustuskomitea perustettiin.

Enkä ollut aivan väärässä, joskin tässä tutkimukseni edetessä on ilmennyt monia sellaisia seikkoja, jotka perustelevat matkani tarkoitusta, kyllä, mutta näkökulma tuntuu hieman vaihtuneen tai ainakin tarkentuneen jonnekin toisaalle kuin suomalaisten toimintaan Kansainliitossa jne. Olen menossa Geneveen YK:n (Kansainliiton) arkistoon lukemaan nk. Nansenin-kokoelmaa ja Berniin Liittovaltionarkistoon lukemaan Secrussen ja Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean sveitsiläisen sisarhankkeen Comite Universitaire Suissen arkistoja.

Nansenin –komitea liittyy työhöni erittäin olennaisella tavalla. Kun suomalaiset slavistit saivat ensimmäisinä luotua pysyvän yhteyden Venäjälle jo toukokuussa 1921, niin Kansainliitto ja American Relief Administration pääsivät neuvottelemaan venäläisten avustamisesta vasta Neuvosto-Venäjän pyydettyä apua heinäkuussa 1921. Virallisesti ulkomaista apua pyysi Maksim Gorki, mutta on näytetty, että avunpyynnön taustalla oli neuvostohallitus, joka käytti häntä hyväkseen. Bolshevikithan eivät olleet myöntäneet julkisuudessa mitään nälänhätää edes olleen, vaikka erityisesti ulkomaiset raportit kertoivat karua kieltään.

Se seikka, että suomalaiset slavistit olivat päässet jo toukokuussa 1921 tiiviiseen keskusteluyhteyteen Gorkin kanssa on erittäin mielenkiintoista myös Kansainliiton kannalta. Kansainliitto ja Nansen olivatkin monella tapaa tietoisia suomalaisten ja venäläisten hankkeista, mutta vasta nyt pääsen tarkastelemaan miten Nansenin-komitea organisoitui ja alkoi järjestää laajamittaista ruoka-apua Venäjälle. Ja samassa nähdään, millainen rooli SYAn toiminnalla tässä kuviossa oli.

Comite Universitaire Suisse liittyy Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean kesäkuussa alulle panemaan aloitteeseen ruoka- ja tarvikeavun järjestämisestä venäläisille tiedemiehille Oppineiden talossa Pietarissa. Kun suomalaiset tiedemiehet pyysivät ulkomaisia tieteentekijöitä liittymään avustustoimintaan, niin Sveitsissä perustettiin (osittain Secrussen sisälle?) Comite Universitaire Suisse, joka yhtenä kv.osastona toimitti ruoka-apua Pietariin Suomen ja SYAn välityksellä. Nyt päästään tarkastelemaan tämän komitean motiiveja ryhtyä avustustoimintaan ja samassa laajempi kuva hahmottuu taas yhdeltä osin, toivon…

/ Jussi-Pekka